Adnkronos (Adnkronos) – Iranilaiset saattavat pelata uhkapeliä sillä, että aika on heidän puolellaan, samalla kun Donald Trumpin on tehtävä päätös ja monimutkaisten valintojen edessä hän huomaa, että jokainen eskalaatiosuunnitelma ja jokainen neuvottelustrategia sisältää väistämättömiä kompromisseja. Tämä on New York Timesin analyysi, joka korostaa, kuinka historia lopulta ratkaisee, pysäyttikö hän tehokkaasti Iranin kiistanalaisen ydinohjelman vai vahvistiko hän lopulta Iranin päättäväisyyttä hankkia ydinase, heikensikö hän äärijohtajuutta vai vahvistiko hän sitä entisestään.
”Pelkona on, että Trump päättelee kohtaavansa pahimman painajaisensa seuraavien kahden vuoden aikana, eli jäävänsä historiaan häviäjänä”, toteaa William F. Wechsler, Atlantic Councilin Lähi-idän ohjelmien johtaja ja entinen terrorismin vastaisesta politiikasta vastaava korkea virkamies Pentagonin alaisuudessa. ”Ja hän saattaa päätyä siihen tulokseen, että ainoa tie ulos on sodan voittaminen.”
Tämä voi johtaa päätökseen jatkaa laajamittaisia sotilasoperaatioita, ellei välittömästi, niin tulevina kuukausina." Uudet hyökkäykset Irania vastaan ovat "erittäin epätodennäköisiä" edellyttäen, että neuvotteluissa Iranin ydinohjelmasta ja Hormuzinsalmen avaamisesta edistytään, Trump kertoi CNN:lle eilen.
Sanomalehden lainaamien asianosaisten mukaan asian ydin on se, että Trump ja hänen avustajansa ovat eri mieltä tavoitteista, joita he aikovat tavoitella.
Yhdysvaltain viranomaisten mukaan kunnianhimoisin vaihtoehto, jonka Yhdysvaltain ja Israelin armeija on kehittänyt, on lyhyt mutta intensiivinen, useita päiviä kestävä operaatio, jonka kohteena todennäköisesti ovat Iranin energiainfrastruktuuri, ydinaseet sekä ohjus- ja drooniarsenaalit. Lähteet kuitenkin korostivat, etteivät he odota muutaman päivän taistelujen vaikuttavan mihinkään hallitukseen, ja tästä syystä amerikkalaiset luottavat jatkuvaan taloudelliseen paineeseen. Kaikki laajamittaisia taisteluoperaatioita edellyttävät vaihtoehdot sisältäisivät iskuja, joita suorittaisivat alueella kahdelta lentotukialukselta nousevat lentokoneet (kolmannen odotetaan saapuvan kolmen viikon kuluessa), Lähi-idän tukikohdissa olevat suihkukoneet sekä B-1- ja B-2-pommikoneet. Ja NYT huomauttaa, että viime viikkoina Yhdysvaltain ja Israelin joukot ovat tehostaneet harjoituksia, mukaan lukien Irakin yli tehtäviä harjoituslentoja. Sanomalehden mainitsemien virkamiesten mukaan Yhdysvallat toimitti äskettäin Israelille ylimääräisen Patriot-lentokoneiden patteristoa.
Paljon on puhuttu Pickaxe-vuoresta ja Yhdysvaltojen mahdollisuudesta käyttää "kaikkien pommien äitiä" (Moabia) energiainfrastruktuurin ja Iranin ydinohjelmaan liittyvien kohteiden iskuihin. Lehden mainitsemat asiantuntijat kuitenkin selittävät, että Moab räjähtää maanpinnan yläpuolella aiheuttaen massiivisen räjähdyksen, eikä se todennäköisesti pystyisi tuhoamaan maanalaista kohdetta, kuten Pickaxe-vuorella uskotun.
Lehti korostaa, että useita päiviä kestävä sotilaallinen kampanja aiheuttaisi lisävahinkoja Iranin jo ennestään vaarantuneelle ohjus- ja drooniarsenaalille ja voisi kenties johtaa siihen, että Teheran hyväksyisi ydinohjelmansa rajoitukset ja takaisi Hormuzinsalmen avaamisen uudelleen. NYT kuitenkin huomauttaa, että tämä ei ole aiemmin toiminut, ja Iran kostaisi iskemällä Persianlahden maihin, mikä lähes varmasti aiheuttaisi energian hintojen nousun ja maailmanlaajuisen inflaation. Teheran on myös tehnyt selväksi, että se kohdistaisi iskunsa datakeskuksiin ja internet-liikennettä kuljettaviin merenalaisiin kaapeleihin.
Sanomalehti jatkaa, että toinen sotilaallinen vaihtoehto tarkoittaisi ensimmäisen suunnitelman rajoitetumpaa ja pienempää versiota. Lähteet uskovat, että se todennäköisesti sulkisi pois monia energiaan liittyviä kohteita, ja iskut voisivat keskittyä pääasiassa sotilas- ja ydinkohteisiin, koska Iran uskoo olevan vähemmän taipuvainen kostamaan iskemällä Persianlahden maiden energiainfrastruktuuriin. Tässä tapauksessa Trump voisi NYT:n mukaan väittää Yhdysvaltojen aiheuttaneen lisävahinkoja Iranin asevarastolle ja julistautua voittaneeksi, säilyttäen muun muassa Pentagonin torjuntahävittäjien varaston. Rajoitettu hyökkäys ei kuitenkaan saavuttaisi yhtäkään Trumpin konfliktin alussa asettamista tavoitteista ja antaisi Iranille huomattavaa vaikutusvaltaa Hormuzinsalmessa.
Jos historia opettaa meille, että diplomaattinen ratkaisu on ainoa tapa asettaa pitkäaikaisia rajoituksia maan ydinohjelmalle, monet asiantuntijat uskovat, että Trump saattaa pitää itseään onnekkaana, jos hän onnistuu saamaan aikaan samanlaisia rajoituksia kuin vuoden 2015 kansainvälisessä sopimuksessa Iranin ydinohjelmasta, josta hän veti Yhdysvallat pois ensimmäisen virkakautensa aikana. Mutta on epäselvää, kuka tekee päätökset Iranissa.
Tässä skenaariossa, jos status quo jatkuisi, merisaarto estäisi Irania viemästä öljyä, kun taas Yhdysvaltain partiot varmistaisivat 11–18 miljoonan barrelin päivittäisen muun kuin iranilaisen öljyn kauttakulun. Tämä antaisi Trumpille mahdollisuuden välttää päätöksentekoa. Liikemies voisi myös yrittää neuvotella rajoitetusta sopimuksesta Hormuzinsalmen avaamiseksi uudelleen, pitäen voimassa pakotteet ja jättäen Persianlahden arabimaiden tehtäväksi päästä sopimukseen Iranin kanssa Hormuzinsalmen hallinnasta. Tällainen sopimus ei kuitenkaan ratkaisisi ydinasekysymystä eikä ohjusohjelmaa.
NYT:n mukaan pitkän aikavälin tavoitteet vaativat kärsivällisyyttä, mikä ei kuulu Trumpin vahvuuksiin, mutta ajan myötä ne voisivat osoittautua tehokkaimmaksi tavaksi heikentää Iranin johtoa. Saarron ylläpitäminen on kuitenkin kallista, ja pattitilanteessa eurooppalaiset ja arabiliittolaiset eivät todennäköisesti osallistu siihen. Iranilaisten kärsimysten lisäksi konflikti voi jatkua Trumpin presidenttikauden loppuvuosina.
Haaretzin analyysin mukaan Hormuzinsalmen mahdollinen avaaminen ei hajottaisi Iranin tukemia irakilaisia miliisejä, eikä ratkaisisi Libanonin Hizbollahin asevaraston tai Jemenin huthien ongelmaa eikä Bab el-Mandebin salmeen liittyviä uhkia. Persianlahden maat jäisivät hoitamaan "jälkeen" tulevaa, ja kysymys siitä, millainen alueellinen järjestys syntyy konfliktin jälkeen, on edelleen avoin. Israelilainen sanomalehti korostaa, että todellinen tuntematon on se, mitä suurliikemies haluaa.
Vaikka sekä Yhdysvallat että Irakin islamilainen tasavalta julistavat olevansa "valmiita mihin tahansa skenaarioon", muut alueen maat kärsivät edelleen taloudellisia tappioita. Öljytankkereita pommitetaan Persianlahdella, huthit laukaisevat droneja Saudi-Arabian tärkeää infrastruktuuria vastaan, ja – sanomalehti kirjoittaa – vaikka diplomaattinen läpimurto tapahtuisikin tulevina päivinä, uhka ei katoaisi.
”Hormuzin ongelman ratkaisu on vielä kaukana, eikä meillä ole aavistustakaan, mitä Yhdysvallat haluaa saavuttaa uudella konfliktikierroksella tai miten”, totesi eräs länsimainen diplomaatti Persianlahden maassa. ”Trump lähettää viestin normaaliudesta väittämällä, että normaalit määrät öljyä poistuvat Persianlahdelta, mutta todellisuus on hieman toisenlainen.”
"Vakuutusmaksut muuttuvat päivittäin ja vaikeuttavat kustannusten laskemista", hän jatkoi. "Laivojen lähdön koordinointi (Hormuzista) on monimutkaista ja tekee öljytoimitusten aikataulujen laatimisen mahdottomaksi." Ja "jatkuvan päivittäisen pelon vuoksi siitä, mitä tapahtuu", joidenkin kerrotaan muuttavan perheineen muihin maihin.
Haaretz kirjoittaa, että hämmennys vallitsee siitä, mitä strategiaa Persianlahden maiden tulisi omaksua, jos Hormuzin kysymys ratkaistaan. Persianlahden maiden strateginen ongelma on, että Iran ei pidä Hormuzin taistelua erillisenä alueelle rakentamastaan uhkaverkostosta. Sen hallinta salmesta johtuu paitsi sen kyvystä estää tämä strateginen reitti, myös sen kyvystä muodostaa jatkuva uhka öljykentille, Yhdysvaltojen tukikohdille ja kauppareiteille koko alueella.
Israelilaisen sanomalehden analyysin mukaan, jos Iranin ja Yhdysvaltojen välinen sopimus rajoittuisi Hormuzin uudelleenavaamiseen ja suorien hyökkäysten lopettamiseen purkamatta tätä "uhkien verkostoa", Persianlahden maat voisivat huomata sodan olevan ohi, mutta "Iranin hallinta alueella säilyisi ennallaan".
Iranilaisen uutistoimisto Mehrin mukaan Qeshmin saaren "tärkeälle infrastruktuurille" ei ole aiheutunut "vahinkoja" "viimeisimmän Yhdysvaltojen hyökkäyksen" jälkeen. Hormozganin maakunnan varakuvernööri Ahmad Nafisi totesi tämän saatuaan raportteja räjähdyksistä, joita kuultiin eilen illalla saarella lähellä Hormuzinsalmea, lähellä Bandar Abbasin satamakaupunkia, Iranin etelärannikolla.
Nafisin mukaan "Yhdysvaltain hyökkäys" kohdistui kohteisiin, jotka olivat kaukana asuinalueista, liikealueista ja palveluista, "aiheuttamatta vahinkoa saaren elintärkeälle infrastruktuurille". Hän väitti, että tilanne on "hallinnassa", ja "kaikki pelastuspalvelut" ovat "täysimmässä valmiudessa".
-
kansainvälinen/ulkomainen
webinfo@adnkronos.com (verkkotiedot)